Kannanotot, kirjoitukset ja aloitteet

Keskisuomalainen 9.4.2024

Perussuomalaisten Jyväskylän valtuustoryhmän kannanotto viime aikoina Jyväskylän kaupunginvaltuustossa koettuun keskustelukulttuuri ongelmaan:

 

Tosi­asioista on puhuttava valtuus­tossa

 

KSML uutisoi 20.3. perussuomalaisten järjestämästä ”farssista” Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksessa, jossa käsiteltiin sateenkaari-ideologian ja Seta ry:n kouluvierailujen kieltämistä Jyväskylän kouluissa ja varhaiskasvatuksessa.

 

Tämän jälkeen on valtuuston keskustelukulttuuria arvosteltu mielipidekirjoituksissa mm. nuorisovaltuuston edustajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajiston toimesta. Arvostelun terävin kärki näyttää kohdistuvan enemmän tai vähemmän juuri perussuomalaisiin.

 

Asioista tietämätön saa helposti sen kuvan, että perussuomalaisten käytös tai kielenkäyttö olisi jollakin tavalla ala-arvoista valtuuston kokouksissa. Tästä ei kuitenkaan ole kyse.

 

Suurin osa valtuutetuista kokee ongelmaksi sen, että nostamme keskusteluun yhteiskunnallisesti tärkeitä aiheita, joista heidän mielestään ei ole sopivaa puhua. Esimerkiksi maahanmuuton ongelmien käsittely ja perinteisten arvojen puolustaminen saa valtuuston enemmistöllä nousemaan karvat pystyyn, jonka jälkeen normaali päätöksentekoon liittyvä keskustelu vääristyy.

 

Sen sijaan, että jokaisen valtuutetun puheoikeutta kunnioitettaisiin ja itse asiaa käsiteltäisiin rauhallisesti ja asianmukaisella tavalla, alkaa enemmistön huomio nopeasti kääntymään keskustelun lopettamiseen.

 

Farssiksi kokous muuttuu siinä vaiheessa, kun valtuuston puheenjohtaja lähtee tähän asenteeseen mukaan, menettää malttinsa ja ryhtyy puheoikeuden puolustamisen sijaan keskittymään sen rajoittamiseen.

 

Tämä on surullista, sillä esimerkiksi eduskunnassa käytävä keskustelu on huomattavasti Jyväskylän valtuustossa käytävää keskustelua kärjekkäämpää, mutta siitä huolimatta eduskunnan puhemies säilyttää aina arvokkuuteensa ja malttinsa toimiessaan edustajien puheoikeuden puolustajana.

 

Huono keskustelukulttuuri valtuustossa ei johdu perussuomalaisista, vaan useimpien valtuutettujen haluttomuudesta kuulla laajempia perusteluja kiistanalaisista asioista. Perussuomalaisten puheet ovat perusteltuja, faktapohjaisia ja suoria. Tämä nähdään uhkana vallitsevalle konsensukselle ja siksi puheoikeuden rajoittamista tuodaan yhä kiivaammin esiin. On puhuttu jopa suoran videostriimauksen lopettamisesta, jotta viestimme ei välittyisi suuremmalle yleisölle. Tämä kehityssuunta on huolestuttava.

 

Sananvapaus ja mielipiteenvapaus ovat demokratian kulmakiviä. Niiden rajoittamisen sijaan tulee valtuutettujen opetella kärsivällisesti kuuntelemaan myös sellaisia puheenvuoroja, jotka eivät ole heidän omien käsitystensä mukaisia. Näin toimien valtuuston kokoukset etenevät sujuvasti ja myös tavallinen äänestäjä voi varmistua siitä, että hänen näkemyksensä on valtuutetun kautta tuotu päätöksentekoprosessissa esiin.

 

Joni Parkkonen perussuomalaisten Jyväskylän valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

Suur-Jyväskylä-lehti 3.2.2021

Perussuomalaiset haluavat panostaa peruspalveluihin

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti Jyväskylän tämän vuoden talousarvion käsittelyssä määrärahalisäyksiä lastensuojeluun ja vanhustenhuoltoon ja vastaavia vähennyksiä kulttuuritoimen menoihin. Muut puolueryhmät kaatoivat esityksemme äänestyksissä.

Koronan myötä paineet lastensuojelussa ja vanhustenhoidossa ovat entisestään kasvaneet. Jyväskylän kaupungin tulee kohdentaa varoja riittävästi näihin vaikeimmissa oloissa elävien kaupunkilaisten ensisijaisiin tarpeisiin.

Kaupunginvaltuuston tammikuun kokouksessa käsiteltiin Jyväskylän Sydän-kulttuurihanketta. Päätösehdotuksena oli todeta hanke päättyneeksi. Tarkoitus oli tehdä mahdolliset jatkopäätökset uuden valmistelun pohjalta myöhemmin erikseen.

Keskustan ja Kokoomuksen valtuustoryhmät esittivät kuitenkin hyväksytyksi tulleen ponnen, jossa ne edellyttivät, että kaupunki jatkaa kokonaan uuden musiikkitalon suunnittelua Paviljongin Wilhelm-salin akustiikan parantamisen rinnalla.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä ei ilman erillistä, kustannukset ja rahoituksen sisältävää valmistelua ole sitoutunut uusiin mittaviin kulttuurihankkeisiin. Tämä tuli selkeästi esiin ryhmän puheenjohtajan, valtuutettu Kauko Isomäen puheessa, jossa hän totesi, että hyväksymme tällaiset suurinvestoinnit, jos ne toteutetaan yksityisellä rahoituksella.

Perussuomalaiset edellyttävät, että ennen jatkosuunnittelua kaupunki selvittää yksityisen rahoituksen mahdollisuudet.

Jyväskylän kaupungin talous on erittäin tiukalla. Uusi Nova-sairaala, koulutus ja muut ensisijaiset tarpeet, lastensuojelun ja vanhustenhuollon ohella, aiheuttavat kovaa rahoituspainetta. Kaupunkikonsernin velkataakka on iso. Sote-uudistus tuo uusia vaikeuksia investointien rahoitukseen. Korona luo synkkiä pilviä talouden ylle, kun verotulot alenevat ja työttömyys kasvaa.

Asumiseen ja liikkumiseen kohdistuvia veroja maan hallitus on kiristänyt. Kiinteistövero sekä pieni- ja keskituloisten työntekijöiden ja eläkeläisten verotus on jo korkea. Niiden kiristykset kasvattaisivat eriarvoisuutta, työttömyyttä ja syrjäytymistä ja olisivat kohtuuttomia.

Perussuomalaiset asettavat asiat etuoikeusjärjestykseen. Ensisijaisesti kaupungin on huolehdittava niistä, joilla ei ole kykyä eikä mahdollisuuksia huolehtia itsestään. Näitä ovat lapset, vanhukset, sairaat, vammaiset ja työttömät. Toissijaisia menoja kuten kulttuurin suurhankkeita tulee lykätä tai niistä luopua kaupungin kustantamina.

Kaupungin on panostettava työpaikkojen säilymiseen ja uusien, tuottavien työpaikkojen syntymiseen. Näin voidaan saada lisää verotuloja ja ihmisille mahdollisuudet parantaa hyvinvointiaan omilla tuloillaan. Elinkeinopolitiikkaa on tehostettava. Taloudessa on noudatettava vastuullista säästäväisyyttä koulutuksesta ja perusturvasta huolehtien.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Kauko Isomäki, kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän pj, yrittäjä
Toimi Kankaanniemi, kaupunginvaltuutettu ja -hallituksen jäsen, kansanedustaja
Tapani Mäki, kaupunginvaltuutettu, eduskunta-avustaja
Jamaica Kaihlaniemi, varavaltuutettu, FM

_____

Päijänteen kansallismaisemaa ei saa uhrata tuulivoimahuumassa (ksml 4.2.2021)

Jyväskylän Korpilahdelle Ves´puolelle Salolan alueelle eteläisen Suomen yhdelle kauneimmista alueista suunnitellaan mittavaa 7-10 tuulimyylyä käsittävää tuulivoimalaa. Tällaisia hankkeita kutsutaan puistoiksi, mikä on ainakin tässä tapauksessa luonnon pilkkaamista. Valtava myllykeskittymä kulttuurimaisemaan ei ole puisto.

Jyväskylän perussuomalaisten valtuustoryhmä kokonaisuudessaan ja muut allekirjoittaneet vastustavat puolueen yleisen linjan mukaisesti Salolan tuulivoimahanketta. Suunnitellussa hankkeessa tuulivoimaloiden korkein kohta on peräti 400 metriä Päijänteen pinnasta mitattuna. Näin massiiviset rakennelmat eivät sovellu paikallisesti ja valtakunnallisesti maisema-arvoiltaan erittäin arvokkaan Päijänteen alueeseen. Alue on lähellä EU:n Natura-aluetta.

Melu- ja välkehaitat sekä sähkön siirtojohdot tuntuvat laajalla alueella. Alueen asukkaiden ja elinkeinon harjoittajien lisäksi myös luonnon eläimet kärsivät. Massiiviset sähköjohdot, jotka tulisivat ylittämään Päijänteen, ovat osaltaan täysin maisemaan sopimattomat.

Vaikka tuulivoimahankkeesta olisikin Jyväskylälle taloudellista hyötyä, niin näin ainutlaatuista kansallismaisemaa ei pidä uhrata tuulivoimahuuman takia.

Perussuomalaiset haluavat kehittää Päijänteen aluetta hyvänä matkailu- ja virkistyskohteena varsinkin nyt kotimaan matkailun kasvaessa. Pohjois-Päijänteen alueen toimintaa tulee määrätietoisesti kehittää ja tukea luonto-, kalastus-, mökki- ja elämysmatkailun osalta.

Tuulivoimahankkeen laajasta vastuksesta kertoo kansalaisadressin 2000 nimeä, joita on tullut koko suunnitteluprosessin ajan lisää. Tulevat kuntapäättäjät Jyväskylässä eivät voi olla ottamatta huomioon alueen asukkaiden ja mökkiläisten näkemystä hankkeeseen. Perussuomalaiset yhtyvät kansalaisadressin allekirjoittajien huoleen.

Toteamme, että Perussuomalaiset rp ainoana puolueena torjuu tuulivoiman rakentamisen Ylen puolueille tekemän kyselyn mukaan. Tuulivoimalat saattavat soveltua lähinnä vain merelle ja ”erämaa-alueille”.

Kauko Isomäki

valtuustoryhmän puheenjohtaja, kuntavaaliehdokas

Toimi Kankaanniemi

kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, kansanedustaja

Janne Luoma-aho

kuntavaaliehdokas

Tapani Mäki

kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas

Jamaica Kaihlaniemi

kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas

_____

Perussuomalaiset tarjoaa toimivia vaihtoehtoja

(Kolumni Ksml 22.12.2021)

Usein väitetään, että harjoitettavalle politiikalle ei ole vaihtoehtoa. Väite kertoo valtapolitiikasta, jolla torjutaan avoin keskustelu ja hiljennetään oppositio. Se on vastoin demokratiaa. Vaihtoehtoja löytyy.

Suomen hallitus Kokoomuksen tuella ajaa EU-politiikkaa, joka keskittää valtaa unionille ja murentaa itsenäisyytemme. EU kehittyy tulonsiirto-, velka- ja verounioniksi, jossa olemme maksajia.

EU:ta on kehitettävä yhteistyöalueeksi, jossa toimii tärkeät sisämarkkinat ja joka hoitaa kauppasuhteet kolmansiin maihin. Muut tehtävät tulee hoitaa kansallisesti ja tarvittaessa yhteistyösopimuksin.

Tällaiseen vaihtoehtoiseen malliin haluaisivat eittämättä mukaan myös nyt ulkopuolella olevat valtiot, mm. Iso-Britannia ja jopa Venäjä. Yhtenäinen, itsenäisten valtioiden Eurooppa on turvallisempi ja vahvempi kuin nykyinen vastakkainasettelua ylläpitävä malli.

Suomen valtio velkaantuu tänä ja ensi vuonna noin 32 mrd euroa. Lisäksi hallitus sitoo Suomen 6,6 mrd eurolla EU:n yhteisvelkaan. Velanotto koronan kotimaisiin kustannuksiin on välttämätöntä, mutta 3,5 mrd euron vapaaehtoinen lahja muille EU-maille on järjetön. Hallitus sitoo veronmaksajat vuosikymmeniksi yhteisvastuisiin pitääkseen pystyssä euron, joka hyödyttää lähinnä Saksaa.

Nykyinen avointen rajojen maahanmuuttopolitiikka jättää hädänalaisimmat eli naiset, lapset, vanhukset ja vammaiset terroristien käsiin ja pakolaisleirien kurjuuteen samalla, kun nuoret miehet päästetään ilman laillisia rajatarkastuksia läpi Euroopan Suomeen.

Tämä aiheuttaa meille miljardien kustannukset. Viisas ja humaani vaihtoehto on auttaa miljoonia eniten kärsiviä kriisialueiden lähellä eikä yrittää kotouttaa kalliisti muutamia tuhansia terveitä ihmisiä Suomessa.

Meillä on 312 000 työtöntä työnhakijaa. Emme tarvitse laajaa työperäistä maahanmuuttoa. Se loisi halpatyömarkkinat, jotka perustuisivat jatkuvaan sosiaalitukeen. Vaihtoehto on tehokas kansallinen elinkeino- ja työllisyyspolitiikka.

Ilmastopolitiikassa tulee järkevillä toimenpiteillä vähentää hiilidioksidipäästöjä. Mm. kotimaisen ja työllistävän bioenergian käyttöä pitää lisätä. Jatkuva asumisen ja auton käytön kiristäminen tulee lopettaa.

Marinin hallituksen turvevastaisuus tuhoaa työpaikkoja ja yrityksiä maaseudulla ja nostaa asumiskustannuksia kaupungeissa ja taajamissa. Nyt Venäjältä ja muualta ulkomailta rahdataan haketta ja turvetta. Kotimaista poltto- ja kasvuturvetuotantoa tulee jatkaa vesistöjä suojellen. Tämä takaa myös huoltovarmuuden.

Susien ja valkoposkihanhien suojelun sijaan maaseudulla on turvattava ihmisille asumis- ja elinkeinoedellytykset ja maatalous työpaikkoineen ja parannettava liikenneyhteyksiä.

Hallitus valmistelee terveydenhuollon keskittämistä, joka iskee mm. Keski-Suomen uuteen Nova-sairaalaan, erityisesti syöpäkirurgiaan. Tämä päivystyksen keskittämisen ohella uhkaa ajaa alas Jämsän sairaalan ja kasvattaa lisää työttömyyttä, vaikka Kaipolan haavatkin ovat hoitamatta.

Perussuomalaiset vaatii keskittämisen vaihtoehdoksi lähipalvelulakia, jolla turvataan keskeiset sosiaali- ja terveys- sekä muut julkiset palvelut jokaiselle kohtuullisella etäisyydellä asuinpaikasta riippumatta.

Kuntien valtionosuus- ja verontasausjärjestelmät on uudistettava vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Hallituksen kaavailemat uudet kokonaisveroastetta kiristävät maakunta- ja EU-verot on torjuttava.

Koulutuspolitiikassa vaihtoehto nykyiselle keskittämiselle on siirtää akateemisia aloituspaikkoja Helsingistä maakuntayliopistoihin ja turvata kattava amk- ja toisen asteen kouluverkko. Peruskoululaisia voidaan kuljettaa taajama-alueilta kyläkouluihin vahvistamaan kylien elinvoimaa.

Edellä kuvatut toimivat vaihtoehdot ovat Perussuomalaisten keskeisiä tavoitteita. Politiikka vaatii kompromissivalmiutta, mutta oman kansan oikeutettujen etujen puolustamisesta ei kuitenkaan pidä luopua.

Raskaan vuoden päättyessä toivotan kaikille hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta!

 

Toimi Kankaanniemi

Kansanedustaja, ps

Jyväskylä

_____

Jyväskylän kaupunginvaltuusto

26.10.2020

Perussuomalaisen valtuustoryhmän ryhmäpuhe/valtuutettu Toimi Kankaanniemi

Vuoden 2021 talousarvio

 

Arvoisa puheenjohtaja

Nyt jos koskaan voi sanoa, että käsittelyssä on arvio ensi vuoden taloudesta. Epävarmuus huokuu kaikkialta. Eteenpäin on kuitenkin katsottava ja mentävä.

Globaali pandemia vaikuttaa yhä suoraan kaupungin talouteen. Valtio on tukenut tähän asti, mutta jatkosta emme voi olla varmoja.

Jyväskylä syö tänä vuonna vajaan 20 miljoonan euron puskurinsa lähes kokonaan (3,6 me). Verotulojen kehitys riippuu sekä yritysten pärjäämisestä että työllisyyden kehityksestä. Yhä useampi yritys saattaa ajautua vaikeuksiin ja yhä useammasta työllisestä saattaa tulla lomautettu tai työtön. Tämä näkyy verotuloissa.

Kaupungin menoissa on kasvupaineita mm. väestörakenteesta ja uudesta Nova-sairaalasta johtuen, mutta nyt myös koronasta johtuvista monista syistä. Viime aikoina kiihtynyt asukasmäärän kasvu on positiivinen, mutta myös kustannuspaineita aiheuttava asia.

Perussuomalaiset haluaa turvata sosiaali- ja terveydenhuollon kattavat palvelut sekä lasten ja nuorten koulutuspalvelut. Näihin kohteisiin esitetyt leikkaukset kaupunginhallituksen on perusteltava erittäin hyvin esim. toiminnan tehostamisella tai uudelleen järjestämisellä. Lapset, nuoret, sairaat, vammaiset ja vanhukset sekä omaishoitajat ovat erityisryhmiä, joista on kannettava vastuumme. Koulutus on se tekijä, jolla selviämme parempaan tulevaisuuteen.

Säästöjä etsittäessä kiinnitämme erityistä huomiota kaupungin konsernihallinnon sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintojen menoihin ja erityisesti kulttuurilaitosten nettomenoihin. Terveet, hyvinvoivat kaupunkilaiset selviävät ilman kaupungin kaiken kattavaa tarjontaa ja subventioita.

Suuret hankkeet, kuten Hippos, tulee tarkoin varmistaa ennen toteutuspäätöksiä. Ilmastopolitiikka tulee palauttaa realistiseksi.

Työllisyyden kuntakokeilulta ja MAL-sopimukselta odotamme tuloksia. Kaupungin taloustyöryhmä toivottavasti löytää kestäviä ratkaisuja myös velkaantumisen katkaisemiseksi. Ryhmämme tekee tänään aloitteen, jolla tähdätään työttömyyden alentamiseen ja ns. sakkomaksun pienentämiseen. Toivomme sille vahvaa tukea.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä haluaa varmistaa sen, että kaupungin kaikki tulot ja menot käydään huolella läpi ennen kuin harkitaan verojen korotuksia. Kiinteistöverojen nosto kasvattaisi kaikkien, myös vähävaraisimpien asumiskustannuksia ja yritysten menoja. Siksi emme kannata kiinteistöveroprosenttien korottamista.

Tuloista on helpompi maksaa veroa kuin esimerkiksi asumisesta, joka muutoinkin kallistuu mm. maan hallituksen tekemien isojen energiaverokorotusten johdosta. Tuloveroprosentin nostaminen iskisi pahimmin matala- ja keskituloisiin, joiden verorasitus jo nyt on korkea. Korotus ei kannustaisi työn vastaanottamiseen eikä tekemiseen. Se söisi ostovoimaa, joka juuri nyt on tarpeen kotimaisen kysynnän ja työllisyyden ylläpitämiseksi. Nosto saattaisi johtaa veroa maksavien siirtymiseen halvemman verotuksen naapurikuntiin kuten tohtori Eero Laesterä varoitteli. Laman oloissa ei ole oikea aika nostaa tuloveroprosenttia.

Arvoisa puheenjohtaja

Paneudumme huolella kaupunginjohtajan sinänsä vastuulliseen talousarvioehdotukseen edellä esitetyistä lähtökohdista.

Kiitos!

_____

Tänään maanantaina 27.4.2020 pidettävän Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen käsitellään kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 38 §:n mukainen Tapani Mäen (ps.) tekemä valtuustokysymys koskien ruokakassijakelua koronan aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi perusopetuksen koulujen oppilaille. Kysymys on luettavissa portaalista esitysmateriaalit-välilehdellä. Kysymykseen vastaa kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

 

Valtuustokysymys:

Koronan aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi Jyväskylässä on päädytty ruokakassijakeluun perusopetuksen koulujen oppilaille. Jyväskylän kaupungin tiedotteen mukaan kassin sisältö on pääasiassa kuivamuonaa kuukauden oppilasaterioiden elintarvikkeiden verran.

Saamieni tietojen mukaan tähän mennessä koululainen on saanut vain yhden ruokakassin, jossa erilaisia välipalatuotteita. Tämä on herättänyt kysymyksiä, miten asianmukaisesti kouluruokailu on järjestetty Jyväskylässä? Jokin välipala kuten omena tai mehukeitto ei vastaa yleisen mielipiteen mukaan lounasta. Lounas olisi varsinkin vähempiosaisten perheiden koululaisille tärkeä ja jopa ainoa lämmin ateria päivässä.

 

Kysynkin Jyväskylän kaupunginjohtajalta seuraavaa:

Eikö Jyväskylän kaupungin tulisi jakaa lämmin kouluateria sitä tarvitseville, varsinkin jos poikkeustilanne koulujen osalta jatkuu edelleen?

Oppivelvollisuus koskee etänä käytävää koulunkäyntiä, niin eikö heille kuulu myös lämmin lounasmahdollisuus nk. kouluateriana?